Olin kesällä kummityttöni syntymäpäivillä ja siellä oli tarjolla maailman herkullisinta tuorejuustokakkua. Kakku oli ihanan kirpeää ja samalla sopivan makeaa. Pyysin oitis saada reseptin! Olen odotellut oivaa hetkeä leipoa kakku itse. Oiva hetki koitti, kun olimme menossa ystävien luokse illalliselle ja tarjouduin tuomaan jälkiruoan. Itse en erityisesti pidä mistään supermakeasta: suklaasta, leivoksista, marmelaadista, kermavaahtotäytekakuista jne. En siis väitä ettenkö suklaata söisi, mutta en juurikaan osta sitä. Välillä suklaata kyllä jopa tekee mieli. Kirpeät ja happamat maut ovat enemmän mieleeni. Tämä kakku totisesti on!
Pohjassa on Digestive-keksejä ja sulaa voita. Keskikerroksessa kermavaahtoa, maustamatonta tuorejuustoa, liivatetta, valkuaisvaahtoa, sitruunan ja limen mehua. Vihreässä kerroksessa on samoja mehuja, sokeria, liivatetta, limen kuorta ja elintarvikeväriä. Väri ei millään tavalla ole välttämätön, mutta tekee kakusta hauskannäköisen. Ohje on Iloleipurien sivuilta. Itse en käyttänyt appelsiinituorejuustoa, koska lähdin kauppaan ilman ostoslistaa ja ostin siltä pohjalta mitä kuvittelin kakkuun tulevan. En siis arvannut kakkuun tulevan appelsiinin makua. Munia onneksi löytyi kotoa. Vaniljasokerin unohdin laittaa...
Haasteena oli saada tasainen pinta valkoiseen osuuteen, koska irtopohjavuoan reunat tulivat tielle. Ehkä siihenkin on joku kätevä kikka. Epätasaisen pinnan vuoksi vihreä osuus meni myös epätasaisesti. Kaikesta huolimatta kakku oli menestys! Ahneena toin kakunjämän kotiin ja tarjosin sitä vielä sunnuntaivieraille. Toisin sanoen halusin syödä sitä vielä lisää... Täytyypä saada joku uusi tilanne kehitettyä, johon kakun voisi leipasta.
Olin kesällä kummityttöni syntymäpäivillä ja siellä oli tarjolla maailman herkullisinta tuorejuustokakkua. Kakku oli ihanan kirpeää ja samalla sopivan makeaa. Pyysin oitis saada reseptin! Olen odotellut oivaa hetkeä leipoa kakku itse. Oiva hetki koitti, kun olimme menossa ystävien luokse illalliselle ja tarjouduin tuomaan jälkiruoan. Itse en erityisesti pidä mistään supermakeasta: suklaasta, leivoksista, marmelaadista, kermavaahtotäytekakuista jne. En siis väitä ettenkö suklaata söisi, mutta en juurikaan osta sitä. Välillä suklaata kyllä jopa tekee mieli. Kirpeät ja happamat maut ovat enemmän mieleeni. Tämä kakku totisesti on!
Pohjassa on Digestive-keksejä ja sulaa voita. Keskikerroksessa kermavaahtoa, maustamatonta tuorejuustoa, liivatetta, valkuaisvaahtoa, sitruunan ja limen mehua. Vihreässä kerroksessa on samoja mehuja, sokeria, liivatetta, limen kuorta ja elintarvikeväriä. Väri ei millään tavalla ole välttämätön, mutta tekee kakusta hauskannäköisen. Ohje on Iloleipurien sivuilta. Itse en käyttänyt appelsiinituorejuustoa, koska lähdin kauppaan ilman ostoslistaa ja ostin siltä pohjalta mitä kuvittelin kakkuun tulevan. En siis arvannut kakkuun tulevan appelsiinin makua. Munia onneksi löytyi kotoa. Vaniljasokerin unohdin laittaa...
Haasteena oli saada tasainen pinta valkoiseen osuuteen, koska irtopohjavuoan reunat tulivat tielle. Ehkä siihenkin on joku kätevä kikka. Epätasaisen pinnan vuoksi vihreä osuus meni myös epätasaisesti. Kaikesta huolimatta kakku oli menestys! Ahneena toin kakunjämän kotiin ja tarjosin sitä vielä sunnuntaivieraille. Toisin sanoen halusin syödä sitä vielä lisää... Täytyypä saada joku uusi tilanne kehitettyä, johon kakun voisi leipasta.
No comments:
Post a Comment