Pages

Luumusosetta umpisolmuun

Ei, ei vieläkään. Ystävät ja isovanhemmat kyselevät, että joko joko? Nyt ei kysellä synnytyksen vaan tyttäreni vatsantoiminnan perään. Viisikuinen Inka on ollut kakkaamatta 11 päivää ja minua hirvittää! Hän on edelleen hyväntuulinen, syö, nukkuu ja leikkii normaalisti, mutta kakkavaippoja ei ole tarvinnut vaihtaa puoleentoista viikkoon. Inka kyllä rupsuttelee lupaavasti useasti päivässä, että sikäli hyvä, etteivät kaasut keräänny vatsaan! Mainitsin edellisessä kakkapostauksessa, että jätin soittopyynnön neuvolaan perjantaina. Hoitaja soitti eilen ja kyseli tilannetta, joka oli siis sama kuin perjantaina. Hän lupasi konsultoida lääkäriä tänään ja soittaa sitten. Soitettuaan tänään hän kertoi, että pari viikkoa alkaa olla jo liikaa, mutta katsotaan vielä pari päivää. Hoitaja varasi kuitenkin ajan lääkärille torstaille. Tämä siis sillä edellytyksellä, että Inkan vointi jatkuu hyvänä. Toki lähdemme tikkana päivystykseen, jos tyttö tuskastuu.
 
Mutta minä tuskastuin jo! Ajatus siitä, ettei vatsa toimi yli viikkoon tuntuu vaan sietämättömältä. Olemme kokeilleet kaikki mahdolliset kakkakikat eikä mitään tapahdu. Olemme kylvettäneet lämpimässä vedessä, mitanneet pepusta lämpöä (pointti ei siis ole siinä lämmön mittaamisessa vaan ulostusrefleksissä), syöttäneet Levolacia lauantaista lähtien, jumpanneet, hieroneet sekä kokeilleet ruiskuttaa suolaliuosta peppuun pehmentämään kakkamassaa. Osa vaihtoehdoista kuulostaa kieltämättä aika brutaaleilta, mutta samoja neuvolantätikin ehdotti. Lasta on kannettu sellaisisssa asennoissa, joissa luulisi kakkaamisen olevan helpompaa. Eilen maisteltiin luumusosetta, samoin kuin tänään. Nyt niitä viihdyttäviä ilmeitäkin tuli...
 
Ei ole luumusosekaan tehnyt tehtäväänsä. Keitin kuivattuja luumuja melko pitkään ja soseutin keittoveden kanssa. En tiedä onko tämä mikään valtavirran tapa, mutta helpoimmalla pääsin, kun avaamattomia luumupusseja oli kaapissa kolme ja kauppa kaukana. Pussi lupasi, että niissä on vain hedelmän luonnollinen sokeri eikä siis lisättyä sokeria. Yhdestä pussillisesta tuli kaksi jääpalamuotillista sosetta.
 
 
 
 
 









 
 
Ei, ei vieläkään. Ystävät ja isovanhemmat kyselevät, että joko joko? Nyt ei kysellä synnytyksen vaan tyttäreni vatsantoiminnan perään. Viisikuinen Inka on ollut kakkaamatta 11 päivää ja minua hirvittää! Hän on edelleen hyväntuulinen, syö, nukkuu ja leikkii normaalisti, mutta kakkavaippoja ei ole tarvinnut vaihtaa puoleentoista viikkoon. Inka kyllä rupsuttelee lupaavasti useasti päivässä, että sikäli hyvä, etteivät kaasut keräänny vatsaan! Mainitsin edellisessä kakkapostauksessa, että jätin soittopyynnön neuvolaan perjantaina. Hoitaja soitti eilen ja kyseli tilannetta, joka oli siis sama kuin perjantaina. Hän lupasi konsultoida lääkäriä tänään ja soittaa sitten. Soitettuaan tänään hän kertoi, että pari viikkoa alkaa olla jo liikaa, mutta katsotaan vielä pari päivää. Hoitaja varasi kuitenkin ajan lääkärille torstaille. Tämä siis sillä edellytyksellä, että Inkan vointi jatkuu hyvänä. Toki lähdemme tikkana päivystykseen, jos tyttö tuskastuu.
 
Mutta minä tuskastuin jo! Ajatus siitä, ettei vatsa toimi yli viikkoon tuntuu vaan sietämättömältä. Olemme kokeilleet kaikki mahdolliset kakkakikat eikä mitään tapahdu. Olemme kylvettäneet lämpimässä vedessä, mitanneet pepusta lämpöä (pointti ei siis ole siinä lämmön mittaamisessa vaan ulostusrefleksissä), syöttäneet Levolacia lauantaista lähtien, jumpanneet, hieroneet sekä kokeilleet ruiskuttaa suolaliuosta peppuun pehmentämään kakkamassaa. Osa vaihtoehdoista kuulostaa kieltämättä aika brutaaleilta, mutta samoja neuvolantätikin ehdotti. Lasta on kannettu sellaisisssa asennoissa, joissa luulisi kakkaamisen olevan helpompaa. Eilen maisteltiin luumusosetta, samoin kuin tänään. Nyt niitä viihdyttäviä ilmeitäkin tuli...
 
Ei ole luumusosekaan tehnyt tehtäväänsä. Keitin kuivattuja luumuja melko pitkään ja soseutin keittoveden kanssa. En tiedä onko tämä mikään valtavirran tapa, mutta helpoimmalla pääsin, kun avaamattomia luumupusseja oli kaapissa kolme ja kauppa kaukana. Pussi lupasi, että niissä on vain hedelmän luonnollinen sokeri eikä siis lisättyä sokeria. Yhdestä pussillisesta tuli kaksi jääpalamuotillista sosetta.
 
 
 
 
 









 
 

No comments:

Post a Comment