Takana on ensimmäinen joulu kolmihenkisenä perheenä. Saimme viettää oikeastaan kaksi joulua samana päivänä. Ensimmäinen joulu sujui mukavasti mummolassa eli minun vanhempieni luona. Olimme leiponeet sunnuntaina siskontytön kanssa karjalanpiirakoita riisipuurolounaalle. Kokeilin karjalanpiirankoiden tekoa muutama vuosi sitten silkasta kokeilunhalusta ja nyt siitä on jo kehkeytynut perinne. Muutamina vuosina olen hyödyntänyt niiden väkertämiseen jopa työaikaa, jos olen ollut yövuorossa sopivasti ennen joulua. Riisipuuron jälkeen porukan pienimmät, Inka ja kaksivuotias serkkupoika menivät päiväunille ja me muut odotimme malttamattomina tyyninä lahjoja. Jossain vaiheessa niitä paketteja sitten alkoi ilmestyä kuusen alle ja niitä oli paljon!
Olimme kyllä olleet todella kilttejä. Saimme muun muassa toivomiamme valkoisia Iittalan Teema -astioita: syviä ja matalia lautasia. Aloitin yli kymmenen vuotta sitten keräämään tummansinistä Teemaa, mutta nyt väri ei enää hivele silmää. Saimme myös saunaan metsäntuoksua ja pitkän pellavaisen laudeliinan. Inka sai ihania leluja, kirjoja ja vaatteita. Leluista mainittakoon mahtava Brion muurahainen, joka kantaa munaa selässään. Muurahaista vedettäessä muna pyörii! Munanpyörintä on vielä tässä vaiheessa aikuisten hupia, koska Inka hengailee vielä lattianrajassa. Puisen kilpikonnan pyöräjalat on jo maisteltu samoin kuin tutisevan kangaskirahvin turpa. Pukki oli ajatellut myös Inkan turvallisuutta: hän sai vaunuihin kiinnitettävän valon, jonka saa pysyvästi päälle tai vilkkumaan. Mahdottoman hyvä juttu tänne maaseudulle.
Toinen joulu vietettiin heti perään mummilassa eli isännän vanhemmilla. On kyllä kätevää, kun molempien perheet löytyvät samasta kaupungista vartin ajomatkan päästä. Tai siis mehän asumme eri kaupungissa kuin he... Pukki oli löytänyt mummilaankin ja Teema-keräys sai jatkoa valkoisella kulholla. Saimme lahjaksi myös muun muassa Lapsiperheen matkakäsikirjan, jonka vinkeistä on varmasti hyötyä tulevilla reissuillamme.
Jouluaattoon mahtui paljon suuria tunteita: iloa ja tyytyväisyyttä miellyttävistä lahjoista, lämpöä ja läheisyyttä perheen kokoontumisesta, naurua hauskoista jutuista, pettymystä ja itkua toivotun lahjan saamattomuudesta, makunystyröiden hyväilyä ja kiireettömyyttä.
Inka jaksoi hyvin joulunviettoa. Hän seurasi tyytyväisenä, kun muut avasivat pakettejaan ja muuten vain nautti ihmisten läsnäolosta ja syleistä. Pieni kakkavahinkokin kävi aikuisten syödessä ja vaatteita meni vaihtoon, mutta varasukkiksilla ja -bodylla jatkettiin juhlintaa. Tein Inkalle edellisenä yönä joulumekon punaisesta velourista ja tähtikuosisesta trikoosta.
Inkan kummitäti miehineen tuli meille aattoyöksi. He saivatkin olla ensimmäiset yövieraat tässä talossa. Joulupäivänä aamupalaksi nautittiin uuniriisipuuroa. Isäntä jäi potemaan orastavaa flunssaa ja me muut lähdimme nauttimaan mahtavasta talvisäästä ja etsimään Bisajärveä hankien takaa. Ulkoilureissun jälkeen vieraat laitettiin kolaamaan piha, nautittiin sienikeittoa ja saunottiin.
Takana on ensimmäinen joulu kolmihenkisenä perheenä. Saimme viettää oikeastaan kaksi joulua samana päivänä. Ensimmäinen joulu sujui mukavasti mummolassa eli minun vanhempieni luona. Olimme leiponeet sunnuntaina siskontytön kanssa karjalanpiirakoita riisipuurolounaalle. Kokeilin karjalanpiirankoiden tekoa muutama vuosi sitten silkasta kokeilunhalusta ja nyt siitä on jo kehkeytynut perinne. Muutamina vuosina olen hyödyntänyt niiden väkertämiseen jopa työaikaa, jos olen ollut yövuorossa sopivasti ennen joulua. Riisipuuron jälkeen porukan pienimmät, Inka ja kaksivuotias serkkupoika menivät päiväunille ja me muut odotimme malttamattomina tyyninä lahjoja. Jossain vaiheessa niitä paketteja sitten alkoi ilmestyä kuusen alle ja niitä oli paljon!
Olimme kyllä olleet todella kilttejä. Saimme muun muassa toivomiamme valkoisia Iittalan Teema -astioita: syviä ja matalia lautasia. Aloitin yli kymmenen vuotta sitten keräämään tummansinistä Teemaa, mutta nyt väri ei enää hivele silmää. Saimme myös saunaan metsäntuoksua ja pitkän pellavaisen laudeliinan. Inka sai ihania leluja, kirjoja ja vaatteita. Leluista mainittakoon mahtava Brion muurahainen, joka kantaa munaa selässään. Muurahaista vedettäessä muna pyörii! Munanpyörintä on vielä tässä vaiheessa aikuisten hupia, koska Inka hengailee vielä lattianrajassa. Puisen kilpikonnan pyöräjalat on jo maisteltu samoin kuin tutisevan kangaskirahvin turpa. Pukki oli ajatellut myös Inkan turvallisuutta: hän sai vaunuihin kiinnitettävän valon, jonka saa pysyvästi päälle tai vilkkumaan. Mahdottoman hyvä juttu tänne maaseudulle.
Toinen joulu vietettiin heti perään mummilassa eli isännän vanhemmilla. On kyllä kätevää, kun molempien perheet löytyvät samasta kaupungista vartin ajomatkan päästä. Tai siis mehän asumme eri kaupungissa kuin he... Pukki oli löytänyt mummilaankin ja Teema-keräys sai jatkoa valkoisella kulholla. Saimme lahjaksi myös muun muassa Lapsiperheen matkakäsikirjan, jonka vinkeistä on varmasti hyötyä tulevilla reissuillamme.
Jouluaattoon mahtui paljon suuria tunteita: iloa ja tyytyväisyyttä miellyttävistä lahjoista, lämpöä ja läheisyyttä perheen kokoontumisesta, naurua hauskoista jutuista, pettymystä ja itkua toivotun lahjan saamattomuudesta, makunystyröiden hyväilyä ja kiireettömyyttä.
Inka jaksoi hyvin joulunviettoa. Hän seurasi tyytyväisenä, kun muut avasivat pakettejaan ja muuten vain nautti ihmisten läsnäolosta ja syleistä. Pieni kakkavahinkokin kävi aikuisten syödessä ja vaatteita meni vaihtoon, mutta varasukkiksilla ja -bodylla jatkettiin juhlintaa. Tein Inkalle edellisenä yönä joulumekon punaisesta velourista ja tähtikuosisesta trikoosta.
Inkan kummitäti miehineen tuli meille aattoyöksi. He saivatkin olla ensimmäiset yövieraat tässä talossa. Joulupäivänä aamupalaksi nautittiin uuniriisipuuroa. Isäntä jäi potemaan orastavaa flunssaa ja me muut lähdimme nauttimaan mahtavasta talvisäästä ja etsimään Bisajärveä hankien takaa. Ulkoilureissun jälkeen vieraat laitettiin kolaamaan piha, nautittiin sienikeittoa ja saunottiin.
No comments:
Post a Comment