Pages

"Kuinka olet malttanut leikata hiuksesi?"

Nyt jotenkin taas pikkuisen masentaa. Tuntuu, että peruukin pitäminen on jotenkin hyväksynnän etsimistä ihmisiltä. Ja näyttää siltä, että ihmisten mielestä vaaleat hiukset tekevät naisesta kauniin. Jos vaikka naisella on tummat hiukset ja on todella kaunis, niin häntä ei kehuta niin paljon kuin sellaista, jolla on vaaleat pitkät hiukset.

Myös alopeciakursseilla olen huomannut saman, sellaiset, joilla on vaaleat hiukset, saavat runsaasti palautetta, mutta itse olen käyttänyt punaisia, niin en ole niin paljon saanut palautetta. Ilmeisesti ne eivät näytä niin luonnollisilta. Kun sairastuin, minullakin oli pitkät, vaaleat hiukset, joten tietysti vaalea olisi minullekin varmasti se turvallisin valinta. Mutta eikö ihminen voi muuttua? Olisiko minulla yhä vaaleat pitkät hiukset, jos minulla olisi omat hiukset? Tuskinpa. Tosin luokkakokouksessakin minulle sanottiin, että olen ainoa, joka on muuttunut, ja ilmeisesti sillä tarkoitettiin juuri hiuksia. Ja kyseltiin, että miten olen malttanut leikata ne "ihanat, vaaleat, pitkät enkelihiukset". No, ehkäpä kasvoin aikuiseksi. Ei kai kenelläkään muutenkaan ole samaa kampausta lapsuudesta vanhuuteen asti? Tai jos jollain on, niin aika tylsää. Silloinkin, kun minulla oli hiukset, olisin halunnut muutosta, mutta en uskaltanut. Hain jopa hiusmalliksi, jotta näkisin toisenlaisenkin kampauksen itselläni, mutta sitten kun en päässytkään, huokaisin helpotuksesta, kun sain pitää pitkät hiukseni.

Toisaalta, aika monella ikäiselläni on pitkät hiukset, kyllähän se on perinteinen ja naisellinen kampaus. Joskus tuntuu, että tavallaan siinä pääsee helpommallakin, koska vaikka ei aina jaksaisi meikatakaan, niin pitkät hiukset tavallaan hämäävät. Ja sitten toisinpäin: vaikka nainen olisi kasvoiltaan erittäin kaunis, mutta jos hänellä ei ole hiuksia, niin hän on jotenkin "outo". En siltikään haluaisi pitkiä hiuksia enää. Ensinnäkin näin vanhana näyttäisin mielestäni typerältä! Toiseksi, miksi haluaisin nyt olla samannäköinen kuin nuorempana, nythän minulla on mahdollisuus näyttää siltä kuin haluan, voin vaihtaa väriä vaikka joka päivä! Jos siis saan jostain rohkeuden pitää eri peruukkia jokaisena päivänä...

No niin, tämmöisiä mietteitä tänään, kun on taas hieman huonompi päivä, huomenna varmaan taas aurinko paistaa tällaiselle "epätäydellisellekin" naiselle!


Nyt jotenkin taas pikkuisen masentaa. Tuntuu, että peruukin pitäminen on jotenkin hyväksynnän etsimistä ihmisiltä. Ja näyttää siltä, että ihmisten mielestä vaaleat hiukset tekevät naisesta kauniin. Jos vaikka naisella on tummat hiukset ja on todella kaunis, niin häntä ei kehuta niin paljon kuin sellaista, jolla on vaaleat pitkät hiukset.

Myös alopeciakursseilla olen huomannut saman, sellaiset, joilla on vaaleat hiukset, saavat runsaasti palautetta, mutta itse olen käyttänyt punaisia, niin en ole niin paljon saanut palautetta. Ilmeisesti ne eivät näytä niin luonnollisilta. Kun sairastuin, minullakin oli pitkät, vaaleat hiukset, joten tietysti vaalea olisi minullekin varmasti se turvallisin valinta. Mutta eikö ihminen voi muuttua? Olisiko minulla yhä vaaleat pitkät hiukset, jos minulla olisi omat hiukset? Tuskinpa. Tosin luokkakokouksessakin minulle sanottiin, että olen ainoa, joka on muuttunut, ja ilmeisesti sillä tarkoitettiin juuri hiuksia. Ja kyseltiin, että miten olen malttanut leikata ne "ihanat, vaaleat, pitkät enkelihiukset". No, ehkäpä kasvoin aikuiseksi. Ei kai kenelläkään muutenkaan ole samaa kampausta lapsuudesta vanhuuteen asti? Tai jos jollain on, niin aika tylsää. Silloinkin, kun minulla oli hiukset, olisin halunnut muutosta, mutta en uskaltanut. Hain jopa hiusmalliksi, jotta näkisin toisenlaisenkin kampauksen itselläni, mutta sitten kun en päässytkään, huokaisin helpotuksesta, kun sain pitää pitkät hiukseni.

Toisaalta, aika monella ikäiselläni on pitkät hiukset, kyllähän se on perinteinen ja naisellinen kampaus. Joskus tuntuu, että tavallaan siinä pääsee helpommallakin, koska vaikka ei aina jaksaisi meikatakaan, niin pitkät hiukset tavallaan hämäävät. Ja sitten toisinpäin: vaikka nainen olisi kasvoiltaan erittäin kaunis, mutta jos hänellä ei ole hiuksia, niin hän on jotenkin "outo". En siltikään haluaisi pitkiä hiuksia enää. Ensinnäkin näin vanhana näyttäisin mielestäni typerältä! Toiseksi, miksi haluaisin nyt olla samannäköinen kuin nuorempana, nythän minulla on mahdollisuus näyttää siltä kuin haluan, voin vaihtaa väriä vaikka joka päivä! Jos siis saan jostain rohkeuden pitää eri peruukkia jokaisena päivänä...

No niin, tämmöisiä mietteitä tänään, kun on taas hieman huonompi päivä, huomenna varmaan taas aurinko paistaa tällaiselle "epätäydellisellekin" naiselle!


No comments:

Post a Comment