Synttärisankarin juhlamekko

Jossain aiemmassa postauksessa taisin (itselleni) luvata, että minun on ommeltava itse tyttäreni yksivuotissyntymäpäivämekko. Ja niin tein. Mekko valmistui lopulta parissa illassa ja jopa muutama päivä ennen juhlia! Sain mekossa käyttämäni kankaan ystävältäni Ananakselta lahjaksi. Muistaakseni sileä puuvillakangas oli Marimekon, mutta en löytänyt kuosia heidän kokoelmistaan. Muistatko Ananas mistä kangas olikaan peräisin? Kankaassa ei sinänsä ole erityistä kuosia vaan siinä vaihtelevat oranssin, keltaisen ja pinkin sävyt.
 

 

 

Mekko näyttää kauempaa katsottuna siltä, että se on tehty kolmesta erivärisestä kankaasta, mutta kaikki osat ovat tosiaan samasta palasta. Lähempää tarkasteltuna huomaa sävyjen vaihtelun ennen saumoja. Helman pitsi on Inkan äidinäidinäidin (eli isoisoäidin) virkkaama ja näin pitsi pääsi paraatipaikalle kaapin perukoilta.

 

En käyttänyt mekkoon minkäänlaisia kaavoja vaan otin mallia Inkan kahdesta muusta mekosta. Tein mekosta tarkoituksella lyhyen, koska konttaaminen olisi ollut kovin hankalaa pidemmän helman kanssa. Mekon alle jouduin harmillisesti laittamaan lyhythihaisen t-paidan, koska ilman sitä Inka veulasi mekkoa ylösalaisin. Monet saumat ilmeisesti kutittivat pehmeään puuvillatrikooseen tottunutta hipiää.

 

Mekko oli minun yksivuotislahjani Inkalle. Katsotaan tuleeko juhlamekkojen ompelusta perinne. Ainakin omien juhlamekkojeni ompelusta on tullut. Termit perinne ja pakkomielle eivät tässä tapauksessa ole kovin kaukana toisistaan... Tuleviin ystävien syyshäihin on jo kankaat ostettuina, sormet syyhyävät päästä niihin käsiksi!

 

 

 

 

Jossain aiemmassa postauksessa taisin (itselleni) luvata, että minun on ommeltava itse tyttäreni yksivuotissyntymäpäivämekko. Ja niin tein. Mekko valmistui lopulta parissa illassa ja jopa muutama päivä ennen juhlia! Sain mekossa käyttämäni kankaan ystävältäni Ananakselta lahjaksi. Muistaakseni sileä puuvillakangas oli Marimekon, mutta en löytänyt kuosia heidän kokoelmistaan. Muistatko Ananas mistä kangas olikaan peräisin? Kankaassa ei sinänsä ole erityistä kuosia vaan siinä vaihtelevat oranssin, keltaisen ja pinkin sävyt.
 

 

 

Mekko näyttää kauempaa katsottuna siltä, että se on tehty kolmesta erivärisestä kankaasta, mutta kaikki osat ovat tosiaan samasta palasta. Lähempää tarkasteltuna huomaa sävyjen vaihtelun ennen saumoja. Helman pitsi on Inkan äidinäidinäidin (eli isoisoäidin) virkkaama ja näin pitsi pääsi paraatipaikalle kaapin perukoilta.

 

En käyttänyt mekkoon minkäänlaisia kaavoja vaan otin mallia Inkan kahdesta muusta mekosta. Tein mekosta tarkoituksella lyhyen, koska konttaaminen olisi ollut kovin hankalaa pidemmän helman kanssa. Mekon alle jouduin harmillisesti laittamaan lyhythihaisen t-paidan, koska ilman sitä Inka veulasi mekkoa ylösalaisin. Monet saumat ilmeisesti kutittivat pehmeään puuvillatrikooseen tottunutta hipiää.

 

Mekko oli minun yksivuotislahjani Inkalle. Katsotaan tuleeko juhlamekkojen ompelusta perinne. Ainakin omien juhlamekkojeni ompelusta on tullut. Termit perinne ja pakkomielle eivät tässä tapauksessa ole kovin kaukana toisistaan... Tuleviin ystävien syyshäihin on jo kankaat ostettuina, sormet syyhyävät päästä niihin käsiksi!