Pitikin edellisessä postauksessa mennä mainitsemaan yllätyksistä, joita omakotitalossa asuminen saattaa tuoda tullessaan. Nukuin toisen ja viimeisen yövuoron jälkeisiä unia maanantaina. Isäntä tuli herättämään kertoen, että vedet on poikki. "Häähh, miten niin..?!" mongersin peiton alta keskellä päivää. Hän oli käynyt talon kellarissa sijaitsevassa autotallissa ja kuullut pahaenteisen tip-tip-tip-äänen. Hän oli kävellyt veden pääkatkaisijan (vai mikä se on..?) luokse ja huomasi jostain liitoksesta tiputtavan vettä. Onni onnettomuudessa katkaisijan vai minkä lie alla oli ollut vati, koska vati oli pullollaan vettä. Seinään oli ilmeisesti hieman roiskunut, mutta toivotaan sen kuivuvan itsekseen...
Näppärä isäntä katkaisi vedet ja rupesi roplaamaan liittimiä ja mitä siinä nyt on. (Huomatkaa asiantuntevat termit tämän postauksen yhteydessä!) Kävi ilmi, että vakiopaineventtiilistä joku kenno vai harso vai joku oli murtunut ja tiputti asiaankuulumattomasti vettä. Isäntä irrotti venttiilin ja alkoi metsästää uutta. Toinen onni oli, että olin käynyt aamulla yövuorosta tultuani suihkussa...
Olimme sopineet menevämme mummilaan/anoppilaan Inkan päiväunien jälkeen kolmen maissa. Inka tietenkin veteli hirsiä normaalia pidempään. Isäntä oli siinä uskossa, että putkimieskauppa oli menossa neljältä kiinni, joten sinne pitäisi kiiruhtaa ennen mummilaa. Onneksi Inka heräsi kuin ajatuksen voimasta vähän kolmen jälkeen. Päälle puhdas vaippa, maitoa suuhun ja autoon. Köröttelimme Mönkköselle, josta löytyi oikea osa, uusi vakiopaineventtiili (tämän termin opettelin). Pikku mötikkä maksoi 180 euroa!! Satakahdeksankymmentä! Ja liike olisi ollut viiteen asti auki...
Isäntä heitti meidät tytöt mummilaan ja lähti asentamaan uutta vakiopaineventtiiliä sinne autotallin perukoille. Oikea venttiili, mutta ei sovi, väliin saatava lisää tavaraa. Jotain välipaloja... Isäntä lähtee K-Rautaan, löytää välipalan. Ei sovi, väärä koko. Ottaa kotoa mukaan Inkan yökkärin. Isäntä lähtee Bauhausiin, löytää toisen kokoisen välipalan. Laskun päälle muutama kymppi lisää. Isäntä hakee meidät kotiin, kello on lähempänä yhdeksää.
Tulemme vedettömään taloon, kannan Inkan suoraan sänkyyn nukkumaan. Itsekin olen aivan poikki yövuorojen jälkeen ja menen kymmeneltä nukkumaan epätietoisena siitä onko huomenna vettä. Isäntä kömpii sänkyyn puolen yön jälkeen. Mongerran taas peiton alta:
"..toimiiks vesi?"
"Toimii."
"Vähänkö sä oot paras!"
Se on!
Pitikin edellisessä postauksessa mennä mainitsemaan yllätyksistä, joita omakotitalossa asuminen saattaa tuoda tullessaan. Nukuin toisen ja viimeisen yövuoron jälkeisiä unia maanantaina. Isäntä tuli herättämään kertoen, että vedet on poikki. "Häähh, miten niin..?!" mongersin peiton alta keskellä päivää. Hän oli käynyt talon kellarissa sijaitsevassa autotallissa ja kuullut pahaenteisen tip-tip-tip-äänen. Hän oli kävellyt veden pääkatkaisijan (vai mikä se on..?) luokse ja huomasi jostain liitoksesta tiputtavan vettä. Onni onnettomuudessa katkaisijan vai minkä lie alla oli ollut vati, koska vati oli pullollaan vettä. Seinään oli ilmeisesti hieman roiskunut, mutta toivotaan sen kuivuvan itsekseen...
Näppärä isäntä katkaisi vedet ja rupesi roplaamaan liittimiä ja mitä siinä nyt on. (Huomatkaa asiantuntevat termit tämän postauksen yhteydessä!) Kävi ilmi, että vakiopaineventtiilistä joku kenno vai harso vai joku oli murtunut ja tiputti asiaankuulumattomasti vettä. Isäntä irrotti venttiilin ja alkoi metsästää uutta. Toinen onni oli, että olin käynyt aamulla yövuorosta tultuani suihkussa...
Olimme sopineet menevämme mummilaan/anoppilaan Inkan päiväunien jälkeen kolmen maissa. Inka tietenkin veteli hirsiä normaalia pidempään. Isäntä oli siinä uskossa, että putkimieskauppa oli menossa neljältä kiinni, joten sinne pitäisi kiiruhtaa ennen mummilaa. Onneksi Inka heräsi kuin ajatuksen voimasta vähän kolmen jälkeen. Päälle puhdas vaippa, maitoa suuhun ja autoon. Köröttelimme Mönkköselle, josta löytyi oikea osa, uusi vakiopaineventtiili (tämän termin opettelin). Pikku mötikkä maksoi 180 euroa!! Satakahdeksankymmentä! Ja liike olisi ollut viiteen asti auki...
Isäntä heitti meidät tytöt mummilaan ja lähti asentamaan uutta vakiopaineventtiiliä sinne autotallin perukoille. Oikea venttiili, mutta ei sovi, väliin saatava lisää tavaraa. Jotain välipaloja... Isäntä lähtee K-Rautaan, löytää välipalan. Ei sovi, väärä koko. Ottaa kotoa mukaan Inkan yökkärin. Isäntä lähtee Bauhausiin, löytää toisen kokoisen välipalan. Laskun päälle muutama kymppi lisää. Isäntä hakee meidät kotiin, kello on lähempänä yhdeksää.
Tulemme vedettömään taloon, kannan Inkan suoraan sänkyyn nukkumaan. Itsekin olen aivan poikki yövuorojen jälkeen ja menen kymmeneltä nukkumaan epätietoisena siitä onko huomenna vettä. Isäntä kömpii sänkyyn puolen yön jälkeen. Mongerran taas peiton alta:
"..toimiiks vesi?"
"Toimii."
"Vähänkö sä oot paras!"
Se on!
No comments:
Post a Comment